Ammattikorkeakoulutuksen avainviesti: tehokkainta koulutussektoria leikataan rajummin
1. Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen
Ammattikorkeakoulut kouluttavat yhteiskunnan avainalojen perusosaajat. Insinöörit, tradenomit, sairaanhoitajat, kätilöt, sosionomit ja muut ammattikorkeakouluista valmistuvat ylläpitävät ja kehittävät yhteiskunnan keskeisimpiä toimintoja.
Työelämässä toimivien ammattilaisten osaamista ammattikorkeakoulut syventävät ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on maisteritasoinen dynaaminen työelämän kehittämistutkinto.
Näiden ammattilaisten monipuolinen alueellinen koulutustarjonta turvaa keskeisin osin hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen.
2. Kilpailukyvystä huolehtiminen koko maassa
Ammattikorkeakoulut turvaavat korkeakoulutuspalvelujen saatavuuden tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta keskittyy oman alueen julkisyhteisöjen ja yritysten kehittämiseen. Ammattikorkeakouluilla on kansallinen tehtävä pk-sektorin yritystoiminnan ja pk-yrittäjyyden kehittämisessä ja ne ovat alueellisen innovaatiojärjestelmän keskeisin toimija.
Ammattikorkeakoulut toimivat yritysten ja yhteisöjen kansainvälistymisen tukena sekä kansainvälisten hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Lokaalin ja globaalin yhteyden edistäminen on ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä.
Suomen uusimman vientituotteen koulutusviennin edistäjinä ja toteuttajina ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa.
3. Tehokas ja joustava korkeakoulutusväylä
Ammattikorkeakoulujen rahoitus muodostuu perusrahoituksesta (70 %) ja tuloksellisuusrahoituksesta (30 %). Jokainen ammattikorkeakoulu saa perusrahoituksensa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun kiinteän opiskelijamäärän mukaisesti. Siksi ammattikorkeakoulujen ei kannata "haalia" opiskelijoita yli sovitun määrän, koska se ei tuota lisärahoitusta. Tutkintojen tuottama rahoitusosuus (30%) edistää tehokkaasti koulutusprosessin tuloksellisuutta.
Ammattikorkeakoulut kouluttavat suurimman osan Suomen korkeakoulututkinnoista: vuonna 2010 ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 20 500 ja yliopistojen maisteritutkintoja 14 400. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat yksikköhinnaltaan näistä edullisimmat. Lisäksi tutkinnot suoritetaan nopeammin.
Ammattikorkeakouluista valmistuneet työllistyvät parhaiten (86%) verrattuna yliopistosta valmistuneisiin (85%) ja ammatillisen perustutkinnon (64%) suorittaneisiin.
Vaikka tehtävät ovatkin erilaisia, ammattikorkeakoulut toteuttavat tehtävänsä kolmanneksella (11 000) yliopistojen henkilöstöstä (31 000) ja puolta pienemmällä julkisella rahoituksella (ammattikorkeakoulut 0,9 Mdr€, yliopistot 1,8 Mrd€). Toisin sanoen ammattikorkeakoulutus on tehokkain ja edullisin tapa kouluttaa osaajia yhteiskuntaan.
4. Hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistava ammattikorkeakoulu-uudistus
Ammattikorkeakoulujen hallinnon ja talouden uudistus käynnistyy syksyllä 2011. Tavoitteena on vahvistaa suomalaista osaamista kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Tässä ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa. Niillä on tiivis yhteistyö työelämän ja yritysten kanssa, joten valmistuvilla on juuri sitä osaamista, jota yhteiskunta tarvitsee.
Tehokkain tapa nuorten syrjäytymisen estämiseen on koulutus, josta korkeakoulutuksessa erityisesti ammattikorkeakouluilla on aluevastuu. Ammattikorkeakoulut tukevat koulutuksella ja TKI-toiminnalla sekä alueiden kilpailukykyä että sosiaalista koheesiota. Alueiden kehitystä ja opetusta tukeva TKI-toiminta on kasvanut voimakkaasti koko toimintakauden (TKI-menot 125 M€ v. 2009 ja edelleen vahvassa kasvussa).
Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat kansainvälistyneet nopeasti (opiskelijavaihto 8400 opiskelijaa v. 2010). Kansainvälistymistä tulee korkeakouluille hyväksytyn strategian mukaisesti edelleen vahvistaa niin, että se on arkipäivää jokaisessa korkeakoulussa niin opetuksen, TKI-toiminnan kuin henkilöstöpolitiikankin suhteen.
Ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneita viemään läpi suunnitellun uudistuksen. Kuitenkin suunniteltuja yli 120 M€:n (13 %) leikkauksia ei voida toteuttaa samanaikaisesti. Yliopistouudistusta toteutettaessa muutosta tuettiin useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Toki tiivistämällä nykyistä toimipisteverkkoa, kehittämällä strategista johtamista ja suuntaamalla resurssit oikein suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarvitsemaan osaamiseen saadaan aikaan säästöjä, tehokkuutta ja tuloksia. Tämän suuruinen leikkaus esitetyssä aikataulussa kuitenkin vaarantaa koko järjestelmän toimintakyvyn sekä suunnitellun uudistuksen toteuttamisen.
Lisätietoja
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry, www.arene.fi
Puheenjohtaja, Vesa Saarikoski, puh. 050 407 3141, vesa.saarikoski@pkamk.fi
Pääsihteeri, Timo Luopajärvi, puh. 050 522 6709, timo.luopajarvi@arene.fi
Taustatietoa
· Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, www.vn.fi
· Valtiovarainministeriön esitys TAE2012, www.vm.fi
. Tutkimus- ja innovaationeuvosto: Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011-2015, www.minedu.fi/tiede/tutkimus- ja innovaationeuvosto
. Työvoimatilastot, www.stat.fi