Ammattikorkeakoulujen rehtorit: Koulutuspolitiikka tarvitsee käänteen

Koulutuspolitiikka on palautettava yhteiskuntapolitiikan keskeiseksi osaksi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry evästää koulutuspoliittisen selonteon valmistelua. Tämä on välttämätöntä koulutuksen suurten ongelmien ratkaisemiseksi ja tasa-arvoisten oppimisen mahdollisuuksien tarjoamiseksi 2020-luvulla ja sen jälkeen.

-Koulutusjärjestelmän uudistuminen tai taantuminen on Suomelle yhtä suuri kohtalonkysymys kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen, arvioi Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Lempinen muistuttaa, että perusopetuksen, tutkintokoulutukseen ja aikuisille suunnattuun koulutukseen osallistuu yli kaksi miljoonaa suomalaista vuosittain. Vuosittain koulutukseen käytetään lähes 16 miljardia euroa julkista ja 2 miljardia euroa yksityistä rahaa.

Suomessa on viime vuosina havahduttu, että olemme epäonnistuneet koulutusjärjestelmän ongelmien ratkaisemisessa.

-Koulutuspolitiikkaan tarvitaan käännettä, koska vanhat keinot ongelmien ratkaisemiksi eivät ole toimineet, Lempinen vaatii. Esimerkkinä hän mainitsee nuorten vaikeuden päästä korkeakouluihin, vaikka aloituspaikka on tarjolla lähes 80 prosentille ikäluokasta.

Suomen väestökehitys, muuttoliikkeestä aiheutuva alueiden erilaistuminen ja tieto väestön koulutustason heikkenemisestä ja osaamiserojen kasvusta edellyttävät julkisen koulutusjärjestelmän uudistamista kokonaisuutena, mikä on käynnistettävä vaalikaudella 2019-2023.

-Muutospaine koskee sekä lapsikadosta ja muuttoliikkeestä kärsiviä alueita ja kuntia kuin harvoja kasvukeskuksia, Arene muistuttaa kannanotossaan opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Arene on tehnyt neljä konkreettista esitystä selonteon laatimisen pohjaksi

1.  Pitkäjänteinen rahoitus korkeakoulutuksen laajentamiseen, jotta suomalaisten osaamisen ja koulutuksen taso kääntyy kasvuun
2. Koulutuksen tulee tukea suomalaisen työelämän kehittämistä, mikä edellyttää opetuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja työelämän tiiviimpää yhteyttä.
3. Digitaalisuus parantaa koulutuksen palvelutarjontaa koko maassa, vaikka oppilaitosverkko tulee supistumaan
4. Koulutusperäinen maahanmuutto vastaa osaajapulaan pitkäjänteisesti, joten kansainvälisten opiskelijoiden määrä on moninkertaistettava

Arenen kannanotto koulutuspoliittisen selonteon valmisteluun on luettavissa täällä