19.9.2019

Kiina hakee Suomesta esimerkkiä ammattikorkeakoulujen kehittämiseen

Orjan Andersson puheenvuoro 1024x768

-Kehittyminen ammattikorkeakouluksi on haasteellista ja olemme kiinnostuneita suomalaisten kokemuksista, kertoi Kiinan National Academy of Education Administrationin (NAEA) varapääjohtaja Hou Huijun. Kiina on päättänyt luoda 300 ammattikorkeakoulua, joiden kehittämiselle aiempien oppilaitosten pohjalta 1990-luvulla syntyneet suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat mielenkiintoinen esimerkki.

Hou avasi kiinalais-suomalaisen ammattikorkeakoulufoorumin Pekingissä tiistaina 17. syyskuuta. Foorumiin osallistui Suomesta 17 ammattikorkeakoulun, Arenen, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen suurlähetystön edustajat.

-Ammattikorkeakoulut ovat 25 vuodessa nousseet merkittäväksi osaksi koulutusjärjestelmää. Puolet korkeakouluopiskelijoista on ammattikorkeakouluissa, kertoi Arenen puheenjohtaja rehtori Tapio Varmola. Puheenvuorossaan hän korosti ammattikorkeakoulujen laajoja kansainvälisiä verkostoja.

-Luottamus on keskeinen osa suomalaisuutta. Se näkyy koulutuksen käytännössä siten, että toimeenpanemme poliittiset päätöksemme, sanoi opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hän kannusti kiinalaisia yhteistyöhön suomalaisten kanssa. Samalla Vihma-Purovaara korosti suomalaisten korkeakoulujen autonomian ja itsehallinnon merkitystä kansainvälistymisessä ja kumppaneiden valinnassa.

Suomalaisille ammattikorkeakouluille Kiina on kiinnostava yhteistyökumppani maailman toiseksi suurimpana talousmahtina, jolla on kunnianhimoiset suunnitelmat koulutuksen kehittämiseksi.

-Kiinan koulutusuudistus on esimerkki Kiinan poikkeuksellisesta kyvystä kehittyä. Uudistuksen tavoitteista on hankala löytää mitään moitittavaa myöskään länsimaisen yhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna, arvioi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori Heikki Saastamoinen. Hän on kuluneen vuoden aikana käynyt useaan kertaan luennoimassa NAEA:n järjestämissä koulutustilaisuuksissa.

-Suomen ja Kiinan suhteet ovat erinomaiset ja tämä presidenttien sopima foorumi on siitä hyvä esimerkki. Meidän kannattaa edelleen vaalia ja kehittää suhteitamme ja olla Kiinan kumppanina heidän koulutusuudistuksessaan, Saastamoinen linjaa.

-Koulutusvienti on jo pitkään ollut osa kansallisia tavoitteitamme ja uskon, että suhteiden olevat nyt niin pitkällä, että työ Kiinassa voi todella käynnistyä.

Foorumin perusteella Kiinassa on kiinnostusta yhteistyöhön ammattikorkeakoulujen kehittämisessä ja tutkintokoulutuksessa ylempi ammattikorkeakoulututkinto mukaan lukien.

-Toimiminen Kiinassa on osa Hämeen ammattikorkeakoulun pitkän tähtäimen strategiaa. Arenen Kiinan vierailu on osa tätä pitkän tähtäimen työtä, sanoo HAMK:n rehtori Pertti Puusaari.

-Opettajuuden kehittäminen on selkeästi nostettu tavoitteeksi Kiinassa. HAMK kumppaneineen on tarjoamassa ensi vaiheessa erityisesti ammatillista opettajakoulutusta. Tämä sopii hyvin Kiinan strategiaan ammatillisen koulutuksen ja yritysten teknologisen tason nostamisessa, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä jatkaa.

Kiinalainen ammattikorkeakoulu-uudistus
Kiinassa on käynnissä uudistus, jonka tavoitteena on kehittää 300 ammattikorkeakoulua nykyisistä yliopistoista ja muista oppilaitoksista. Toistaiseksi vain kolmen korkeakoulun nimessä näkyy sana ammattikorkeakoulu tai university of applied sciences. Kiinassa on yli 2000 korkeakoulua, joista valtaosa on alueellisia.

Syyt löytyvät työelämän tarpeista. Halvan työvoiman aika on ohi, mutta kiinalaiset yliopistot ja ammatilliset oppilaitokset eivät kykene vastaamaan työelämän tarpeisiin. Kiinalaisten puheenvuoroissa toistuivat halu kehittää korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä.

– Osana ammatillista opettajakoulutusta HAMK:lla on mahdollisuus edelleen syventää suhteita ja tuoda vahva työelämälähtöisyys mukaan Kiinaan syntymässä olevaan ammattikorkeakoulujärjestelmään, Ahokallio-Leppälä kertoo.

-Tästä meillä on selkeää näyttöä kansainvälisissä osaamisen viennin toteutuksissa ympäri maailmaa.

Kiinalla on vuoteen 2035 ulottuva suunnitelma koulutuksen uudistamiseksi. Varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin ulottuva suunnitelman tavoitteena on voittaa köyhyys maaseudulla. Samanaikaisesti tavoitteena on koulutuksen korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen kansainväliselle tasolle.

Monet kiinalaisten haasteet ovat tuttuja myös Suomessa. Puheenvuoroissa toistuivat tarve korkeakoulutuksen laajentamiseen ja aikuisten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen.

Seminaarin suomalaiset puhuja esittelivät ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja laadunvarmistusta sekä aluekehitystehtävää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta mukaan lukien.

Foorumin lisäksi Kiinaan matkanneet ammattikorkeakoulujen edustajat tapasivat kiinalaisia yhteistyökumppaneitaan.

Arenen ja NAEA:n yhteistyö perustuu vuonna 2018 solmittuun yhteistyösopimukseen. Presidentti Sauli Niinistön Kiinan vierailulla sovitun joint action planin mukaan Arene ja NAEA saivat tehtäväksi rehtorifoorumin järjestämisen yhteistyön syventämiseksi. Vuonna 1955 perustetun NAEA:n tehtävänä on kiinalaisen korkeakoulujohdon kouluttaminen. Viraston pääjohtajana toimii Kiinan opetusministeri.

Arenen toinen kiinalainen kumppani on Kiinan kansainvälisen koulutusvaihdon keskus (CCIEE), jonka tehtävänä on edistää kiinalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen yhteistyötä tutkintokoulutuksessa.

Siirry "Uutiset"-sivulle